Tiina Kajala
Eläintenkouluttaja AT

Hei, olen Tiina Kajala ja jo pienestä pitäen eläinrakas. Ensimmäinen oma eläin oli hamsteri. Sen jälkeen siirryin isompiin eläimiin, hevosiin ja niiden kanssa harrastin vuosia. Myös kissoja on meillä ollut.

Ensimmäinen koira saapui -85, joka oli labradorinnoutaja. Minnin kanssa kiersin jo paljon eri harrastuksissa enimmäkseen linja-autolla, ja muiden kyydillä matkustaen (johtuen nuoresta iästäni). Minni oli monessa mukana ja jo silloin koirat muodostuivat elämäntavaksi. Tuolloin myös mejä (metsäsätyskoirien jäljestämiskoe) herätti kiinnostusta. Minnistä tuli lajissa valio kahdeksalla kokeella. Minnin kanssa starttasin myös tottelevaisuus kokeissa, näyttelyissä ja noutajien kokeissa.
Toinen koirani oli myös labukka. Nelli tuli talouteemme vuonna -93 Minnin kaveriksi. Nelli oli ilmiömäinen jäljestäjä, jonka kanssa käytiin jäljestämässä SM kokeissa asti. Nellin kanssa kävin myös näyttelyissä ja tottelevaisuus kokeissa, sekä taipumuskokeissa ja noutajien metsästyskokeissa.

Kolmas koira oli kultainennoutaja Noppa, joka ei nuorena ollut kiinnostunut jäljestämisestä. Muutama tulos kertyi vanhemmalla iällä, muttei Noppa koskaan syttynyt jäljestämiseen. Noppa oli omimmillaan noutaja lajeissa, ja tuon koiran riistavietti oli huikea! Se pyydysti omatoimisesti riistaa, jos kiinni vain sai. Se myös pysäytti haukulla jopa usean hirven lauman  ja odotti metsässä pitäen lauman kasassa. Meillä koirien kiinnipitoaika otettiin kyllä tosissaan. Tämän johdosta kävin Nopan kanssa myös käytännön metsällä, jossa se sai todella toteuttaa viettejään.

Näiden narttukoirien jälkeen saapui vuonna 2015, kiharakarvainennoutaja uros Elmo. Elmon myötä alkoi syntymään uusi ajatusmaailma koiran kanssa tekemisestä. Elmo haastoi miettimään koirien käyttäytymistä ja kieltä, jotta yhteistyö sujuisi. Olenkin vahvasti sitä mieltä, että meillä ihmisillä on velvollisuus kuunnella koiraa ja eläintä, mitä se yrittää meille kertoa. 

Elmo on sisukas jäljestäjä missä tahansa jäljitettävässä kohteessa. Mejässä toisinaan lipsahtaa vereltä riistan jäljille. Koe puolella on kuitenkin onnistumisia tullut, ja Elmo saavutti jälkivalio arvon keväällä 2022.  Elmo on myös saavuttanut ainoana kiharana käyttövalion arvon Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämisessä, johon kuuluu monta osa-aluetta. Minulta mm. metsästäjäntutkinto ja onnistuneesti ammuttu hirvimerkki, koiralta 2 vahi-jäljen hyväksyttyä suoritusta, ja vielä lisäksi hyväksytty hirv-j jälki, jossa jäljestetään haavoittumattoman eläimen sorkanjälkeä.
Jäljestämisen lisäksi harrastetaan noseworkia. Ja siinäkin on muutama virallinen koe käyty. Myös Rally-toko kokeissa on käyty, takana kaksi hyväksyttyä ALO tulosta. Elmon ollessa nuorempi, kävimme näyttelyssäkin muutaman kerran. 

Elmon kanssa olen todellakin oppinut harrastamaan koiran motivaatio edellä, ja koiran valinnanvapaus ja omaehtoisuus ovat minulle tärkeitä arvoja. Näitä asioita olen opiskellut mm. Jaana pohjolan ja yhteiskumppaneiden erilaisilla kursseilla ja luennoilla. Aiheina ollut mm. Kysytään koiralta-Omaehtoinen käsittely, Tyytyväinen lenkkikaveri-hihnakävely vuoropuheluksi, Tyytyväinen harrastuskoira, Nosework-koiran tukitaidot, Tyytyväinen potilas, Tyytyväinen nenätyöläinen-hajuerottelun perusteet.
Myös Reaktiivisten ja Turhautuvien koirien käytökseen olen perehtynyt 3 op verran.

Olen myös osallistunut mm. Ilkka Hormilan, Jari Parkkisenniemen, Jirka Vierimaan, Miira Hellstenin, Katriina Tiiran ja Jessica Aschbergin luennoille ja koulutuksiin. 

Viimeisimpänä oppimispolulla olen ollut vuoden 2025 aikana, joka päättyi vuoden 2026 alussa Eläinkouluttajan Ammattitutkinnon suorittamiseen hyväksytysti.

Ja vaikka koe puolella on paljon startteja, niin kaikista tärkeintä on koiran kanssa yhdessä vietetty aika, ja oppi mitä koirat ja eläimet antavat ❤️🐾! 

Suora yhteystieto: tiina (a) operantti.fi
tammikuu
helmikuu
maaliskuu