Pennun elämässä on monta uutta ja ihmeellistä asiaa - voi tuntua siltä, että pitäisi keretä tutustumaan paljon erilaisiin asioihin pennun ollessa vielä pieni. Hyvä kuitenkin pysähtyä miettimään sitä, mitä todellisuudessa pennun arkeen tulee kuulumaan päivittäin tai viikottain. Yksi asia monesti tahtoo unohtua, nimittäin käsittelytoimet. Niistä osa tapahtuu päivittäin useamman kerran päivässä - ja voi olla, että näitä taitoja ei harjotella erikseen lainkaan.

Mietitään vaikka lenkkeilyä ja tarpeiden tekoa. Päivittäin puemme pennulle valjaat päälle, ja lähdemme ulos kävelylle. Tässä tilanteessa pujotetaan tiukahko lenkki pään yläpuolelta koiran seistessä paikallaan, kyljistä napsautetaan lukot kiinni ja vielä selän päältä otamme kiinni ja laitamme hihnan kiinni valjaisiin. Tulemme kävelyltä kuivaamme mahdollisesti tassut ja turkin. Koiran tulisi pysyä paikallaan kun nostamme jalkoja vuorotellen ja puristelemme tassuja kuiviksi pyyhkeellä. Tai mahdollisesti koiran tulisi seistä paikallaan suihkussa, kun tassuja suihkutetaan ensin märäksi ja sitten kuivataan pyyhkeellä.  Lisäksi välillä voisi leikata kynnet, harjata turkin, saksia hiukan, harjata hampaat, puhdistaa korvat, silmät, rasvata tassut, pukea takkia, tossua ja kauluria kun ollaankin oltu leikkauksessa. Lista on aika pitkä mikä kaikki kattaa käsittelyn. Kaikkia yhdistää se, että me teemme asioita koiralle fyysisesti. Kerta toisensa jälkeen koskemme koiraan erilaisilla välineillä, jotka koira tuntee ihollaan ja turkissaan. Monesti näissä tilanteissa koiran tulisi olla aivan paikallaan, vaikka pelottaisi, tekisi mieli tehdä aivan muuta silloin. Koira pelkää ja jännittää kuten mekin, koira ei osaa lukea ajatuksia mitä seuraavaksi tapahtuu.

Meidän vastuullamme on opettaa koiralle ymmärrettävällä tavalla mitä tapahtuu seuraavaksi. Se luo turvallisuuden tunteen koiralle käsittelytoimiin.
On reilua esitellä nämä asiat ennakkoon koiralle, antaa aikaa käsittely tilanteeseen ja tuoda siihen lisäksi mukavia temppuja ja asioita leikin sekä herkuttelun lomassa saaden aikaan positiivisen mielleyhtymän. Hoitotoimista tulee kaikille osapuolille turvallisia, kun koira haluaa aidosti olla mukana tilanteessa. Meidän tulisikin paljon panostaa koiran asenteeseen hoitotoimien suhteen. On ihan mahdollista että koira juoksee innoissaan kynsienleikkuuseen - tai vastavuoroisesti niin kauas kun mahdollista nähtyään kynsisakset.

Käpälä pystyyn, kuka on aikuisen koiran kanssa harmitellut tilanteen päällä ollessa, kun ei ole tuotakaan opetellut aiemmin? Voin vakuuttaa, ette ole ainoita. Kaikkeen ei voi varautua elämässä. Tulee kertoja, kun tilanne on päällä ja siitä vain koitetaan selviytyä sillä mitä meillä jo on rakennettu yhdessä koiran kanssa. Pentuaikana harjoiteltu vankka pohja auttaa meitä tulevaisuudessa.
 
Vaula Tuunanen
Koulutusohjaaja, eläintenkouluttajaopiskelija